Paljon on vettä virrannut Whanganui Riverissä siitä, kun viimeksi on avokanottiin ryhdytty. Uskottiin ammattilaisen sanaan, että kokemusta ei paljoa tarvitse ja olimmehan me harjoitelleet sitä uintia koko talven. Eipä muuta kuin uimalasit silmille ja mela käteen.
No eihänse noin helposti mennyt vaan täytyi ostella tonnikalaa ja vaikka mitä sardiineja, että Matti pysyisi tyytyväisenä. Viidenpäivän matkalle riitti mainiosti viisi barrelia ruokaa ja vaatteita. Huomasimme jo alkuetapeilla, että melomisen yksi tärkeimmistä perusasioista on se, että kaksikon penkkien välimatka on enemmäin kun mela+suoristetut käsivarret. Muuten melominen ei mitään tähtitiedettä ole; muistaa vaan aamulla että mihinsuuntaan jokea oli tarkoitus mennä.
Austraaliassa totuttiin hikoilemaan päivin ja öin joten varustus oli lievästi kesäinen. Yöllä kylmyys sai kiinni, vaikka kuinka yritti piiloutua makuupussin sisään. Kylmät yöt johtuivat pilvettömästä taivaasta, joten päivällä sai kaivaa aurinkorasvaa iholle. Sää kyllä suosi, ja sehän oli iso plussa, koska kyseessä on liikkumismuoto joka kastelee (ainakin etummaisen) melojan aikaajoin. Ensimmäinen päivä oli ehkä liiankin hyvä kaikkine nopeine kohtineen, koska jälkemmäiset päivät oli tasaisempaa eli Lukkarin Veljekset joutuivat liikuttamaan väsyneitä niveliään. Hienoja maisemia: niitty/metsärinteitä, kalliosolia, kivikkoa, ajopuita, lampaita, villivuohia, haukkoja ja muuta mielenkiintoista.
Samaa tahtia kulkivat myös pappakolmikko tyylikkäine kajakeineen.
Ei hassumpi paikka lounastauolle - paistinpannulla hernekeittoa ja tonnikalaa.
Wakahoron posti. Että jos joku miettii että miks ei oo vielä kortteja tullut...
Täällä melat oli syytä pitää kädenulottuvilla paikallisten vuohien
ja rottien säikyttelemiseksi. Yöllä teltan päällä olevaan puuhun
kiipesi joku possumi tai vastaava ja söi tuntemattomaksi
jääneen puun hedelmän ja tiputti hedelmän kiven teltanpäälle.
Tunnistaako Jyrki? Joka ehtii ennen setää kommentoimaan oikean
lajin, saa 10 pistettä ja kiwilintumerkin.
Tämä siltä on rakennettu joskus 1920-luvulla ja se oli meiltä
neljän melontapäivän ja 40 min kävelymatkan päässä keskellä ei mitään.
Sillan nimi suomennettuna on "Silta ei minnekkään" ja nykään toimii
turistikohteena. Muuta käyttöä ei ole ikinä ollut, koska paikalliset Maorit
eivät halunneet käyttää sitä. Kaupallista saastaa - varmaan ajattelivat.
Mukava reissu. Ehdottamasti menee top 3 kastiin mitä olemme viimeisen puolenvuoden aikana puuhailleet. Mittariin tuli 145 km viidessäpäivässä, joka oli oikein sopiva tahti turistille. Loppumatkasta saimme vielä kunnon rapidit muutamaan otteeseen. Pitkään jatkuvassa rapidissä eli vähän nopeammassa virtauksessa vene vain yksinkertaisesti alkaa täyttymään vedestä. Kanootti kuitenkin säilyi kelluttavana objektina koko matkan ajan.
Huomenna vaihdamme saarta.
-Luke
Kuvan lintu kielillä, joita sujuvasti kuuntelen, on nimeltään New Zealand Robin / Toutouwai.
VastaaPoistaOdottelee siinä lähettyvillä että ukonköriläät ajaisivat jotain pieniä ötököitä pakosalle tömistellessään maaperää. Ei se teistä muuten ollut kiinnostunut vaikka naaraspuolinen onkin.
-Setä
Suomeksi se on uudenseelanninsieppo. Ja ukonköriläät ovat tietysti raavaita nuorukaisia.
VastaaPoista-Sama
Kyllä setään voi luottaa :) Mietinkin miksi se niin lähelle uskaltautui, mutta nälkähän se pakottaa tuommoisiin uhkatemppuihin.
VastaaPoista-Tebu
Minulle tuli mieleen punarinta. Eihän sillä oo punaista kaulalappua, mutta "olemus" on jotenkin sama. Saadaanko tästä nyt riita aikaan? Tiedän, että setään voi luottaa ja olen yksinkertaisesti tyhmä jos olen eri mieltä (voimasuhteet kuten Ukrainalla ja Venäjällä), mutta myöntäisitkö silti tietyn samankaltaisuuden?
VastaaPoistaOn aika komeat maisemat jälleen siellä teidän reissun varrella. Oisin voinut lähteä koko reissuksi teidän matkaan, siis jo Australiaan. Ois avartunu elämä. Kuten toimittaja PG sanoisi: "Matkailu ja aukkohakkuu avartaa." Vähän myöhäistä huomata tässä vaiheessa.
Huikeeta! Mä olisin kans voinu lähtee Austraaliaan avartamaan elämää, mut liian monta jarrua mulla. Upeita kuvia! Toi suihku ois aika hauska kokea.
VastaaPoistaMeidän perheen saldo tältä hiihtolomapäivältä yhteensä 70km hiihtämällä, eli ei ihan turisteja olla.
Vai pysyy Matti sardiineilla tyytyväisenä, pidetäänpä mielessä!
-Leenu
Sillasta tuli mieleen yksi opettavainen satukirja, jonka toivon jokaisen ukonköriläänkin lukevan : ) Teoksen löytää nimellä Viidakon pikku Vihtori. Kirja on kuvakirja, ja yksi kuva siinä kirjassa oli kuin tuo siltakuva. Onkohan vihtoreita ja hänen sukulaisiaan niissä maisemissa?
VastaaPoistaLintuarvoitus laittoi miettimään näitä kotoisia lajeja. Soilen ajatus on hieno, punarinta ilman punaa : )
Mahtavia kuvia maailman toiselta laidalta. Surullista, että tämä lysti päättyy pian. Pitäiskö teidän jatkaa blogin pitoa kotiin päästyänne? Olisiko teidän kotiseuduista mahdollista kirjoittaa samanlaisin ottein? Jääkääpä sitä harkitsemaan, kotimatka aikaa tehdä päätöksiä.
Kyllä määkin kattelin, että mikä tulivuoren ylittänyt punarinta se siinä sillon otti läheisyyttä. Maoreillahan oli hieno runokin tästä sosiaalisesta linnusta. Jäi tuosta viimekilvasta se kiwilintumerkki jakamatta niin sovitaan niin, että joka allaolevan runonpätkän esittää ensimmäisenä suomessa minulle tai Matille, on oikeutettu tähän Uusi-Seelannin kansallisylpeyttä uhkuvaan merkkiin. Täälähän kaikki jutut on kiwi-jotain juttuja.
VastaaPoistaToutouwai
He toutouwai, he tautau kai
Tipitipi atu, tipitipi mai
Ka tupu mai, torutoru tai
Ka tû was, torutoru pas
Toutouwai, kôhanga pai
Kôpas nui, aus te pai
Liekköhän siinä lintu kertoo kaukaisesta serkustaan, jolla on jopa punaista väritystä.
Katsotaanhan miten blogille käy. Sehän olisi muotiakin pitää blogia ja kaikestä päätellen se varsinkin on muotia, että pitää blogia vaikka ei olisi mitään järkevää kerrottavaa taikka tapahtumaa. :) Voi kertoo vaikka, että kuinka monta autoa tuli vastaan, kun aamulla ajoi töihin tehtaalle ja montako taasen sitten iltapäivällä. Ottaa kuvan vaikka polttoainemittarista. Heh. No, taytynee miettiä.
-Tapio
Kyllähän tuossa tipussa on samankaltaisuutta punarinnan kanssa. Robinhan tarkoittaa mm. punarintaa mutta tässä tapauksessa se on "suomennettu" siepoksi. Punarinta kuuluu rastaisiin kun taas siepot on sieppoja. En minä näitä ole keksinyt (en juuri muutakaan :-)).
VastaaPoista-Setä