 |
| Klikkaa isommaksi tai tule paikanpäälle syvyysvaikutelman saamiseksi. |
 |
| Kyydissä on turvallista, kun ratinkääntäjä näyttä bussikuskilta. |
Otimme suunnaksemme Ballinan sekä Byron Bayn. Telttakylän omistaja kertoi, että kaikkien turistien pitää ottaa kuva [fro:nt ov te laithaus]. Olisi nyt selvästi sanonut, että majakka, niin olisi löytänyt helpommin.
Byroni on yksi tunnetuimmista surffikaupungeista, joten olisi tuntunut rikolliselta olla kokeilematta tuota ilmavan ja yksinkertaisen näköistä lajia, jossa laineet kuljettaa. Lajia, jossa voi rentouttaa autossa yöpymisen seurauksena kohmettuneita jänteitä. Lajia, jossa ihminen tuntee sen elämisen helppouden ja vapauden. Lajia, joka on helpommin tehty kuin sanottu. Lajia, jossa käytäntö nauraa teorialle.
...
´Suomalainen mies ei kursseja kaipaa` sanottiin savoksi kassalla, kun vuokrasimme laudan kahdeksi päiväksi käyttöömme. Mukaan tuli pienen veneen kokoinen surffilauta, koska olimme sen verran lajista tietoisia, että mitä isompi sitä helpompi `kiivetä kannelle` (niinkuin meillä Sotkamossa surffipiireissä sanotaan). Ensimmäinen päivä ei tuottanut muuta kuin ulkoilua. Vaikka kuinka mahallaan laudan päällä nötköttää niin isokin lauta on yllättävän kiikkerä. Tyynessä se nyt olisi voinut olla kivaakin, mutta rannan tuntumassa oli ikäviä aaltoja... Toisen räpiköidessä valtameressä toinen sai syödä useamman paketin Suomalaista Sisua rannalla, että mielenkiinto säilyi seuraavaan aalloilta turpaanottamishetkeen asti. Lopulta molemmat makoilivat hyväksi havaitulla hietikolla ja katsoivat, kun jotkut näppärät surffikurssilaiset harjoittelivat rannalla ja sitten menivät matalaan veteen. Toisella yrittämällä laudalle. Lukkarin Veljekset olivat valmista kauraa lähtemään etsimään ruokaa ja yösijaa.
 |
| Herääpä nyt tämmöisiin maisemiin |
Niukin naukin nukuttu yö autossa takana ja pitäisi lähtä taas pettymään. Asenne oli kaukana Raatteentiestä, kun kaksikko selviytyi edellisiltana (omasta mielestään) hyväksi katsotulle rannalle. Muutama Youtubesta katsottu Basic-Surfing-Tips-pätkä kerrattuna ja eilen vakoillut surffikoulun metodit mielessä, surfauksen opettelu alkoi rannalta.
Rannalla pysyttiin pystyssä, joten uskaltauduin matalaan veteen ja Matti antamaan alkuvauhtia. Ekalla yrittämällä jaloilleen laudalle ja silmiin syttyi välke halusta osata enemmän. Toistoja, toistoja sisäinen lajivalmentaja sanoi. Kohta laudalle päästiin ilman ulkopuolista auttajaa. Hienon tuntuisia sekunteja, suosittelen. Rantavedestä lähdin hieman kauemmaksi siinä toivossa, että pääsisi ottamaan ´pitempää siivua`(Sotkamon toinen surffisanonta). Kauempana hankaluutena on oikean aallon katsominen ja aallon voima on kaatuessaa isompi. Voimat loppuivat, kun kuusituntia oli aamun ensikastautumisesta kulunut. Tarkoituksena palata mereen vielä ennen pimeää. Vanhaksi sitä on tullut, koska olo oli ruokatauon jälkeen kuin`pesäpallolla Itä-Lännessä´ (Sotkamon perussanontoja) - Surffaukset oli surffattu.
 |
| "Missä aaltoni, jok´ kuljettaa rannalle vois" |
Kotimaanikävä oli kova, joten teltassa ja autossa nukkumisen jälkeen, palasimme kotiosavaltioomme Queenslandiin siinä toivossa, että pääsisimme nukkumaan Juhanan ja Jarin vuokrakämpän pihalle. Tähdet olivat kuitenkin oikeassa asennossa ja saimme ihan petipaikat, joiden maksusta ei isäntä ollut kiinnostunut. Tuttujen tyyppien kanssa sai taas vaihtaa viikkojen kuulumiset työelämästä ja surfauksen alkeista. Sunnuntaina pitkien unien jälkeen eksyimme uimaaltaalle hiomaan niitä käännöksiä ;)
 |
| Kuin kotiin olisi tullut |
-Luke
ps. Lupaukset ovat pidettävä, joten seurueemme karvakuningas, viiksivaltias ja kalapuikkokeisari (taustallaan kolmas perintöprinssi)
